Kun kirjoittaminen ei suju, hoivaa kirjoitusvirettä

Aikapaineen alla kirjoittaminen voi tuottaa sekä tuskaa että hurmiota. Osalle deadline on muusista parhain, mutta monen luovuus kuivuu kasaan sillä sekunnilla, kun mieli tiedostaa tikittävän kellon. Miten siis pitää yllä kirjoittamiseen sopivaa virettä, kun työssä on kirjoitettava päivästä toiseen?

En usko, että yksikään meistä pystyy tuottamaan tekstiä kahdeksaa tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Ainakaan minusta ei ole sellaiseen, joten on täytynyt etsiä keinoja olla tekstin äärellä silloin, kun kirjoittaminen luistaa varmimmin.

Olen kasvanut kirjoittajana ja alkanut luottaa osaamiseeni, kun olen tunnistanut kirjoittamista estäviä tekijöitä. Ammattitaitoa on se, että pystyy hyppäämään sujuvasti aiheesta ja tekstilajista toiseen, mutta myös se, että tietää tarpeen tullen sulkea koneen hetkeksi ja ottaa päiväunet.

Kirjoittamista ei nimittäin ole vain sanojen laittaminen paperille. Kun teksti on työn alla, kirjoittamista on seinän tuijottaminen, kävelyllä käyminen, venyttely kesken päivän.

Seuraavan kerran, kun tekeminen takkuaa, pysähdy hetkeksi kirjoitusvireesi äärelle. Saatat huomata, että se maksaa itsensä takaisin työnteon mukavuutena, nopeutena ja sujuvuutena.

Tunnista, milloin olet luovin ja virkein

Jos pystyt vaikuttamaan aikatauluihisi, kokeile varata aikaa kirjoittamiselle silloin, kun tiedät ajatuksen kulkevan.

Itse aloitan työpäiväni mieluiten kirjoittamalla enkä tartu pienempiin tehtäviin ennen kuin paras kirjoitusvire alkaa laantua. Aamulla ajatukset tuntuvat kirkkailta ja levänneiltä ja tekstiä syntyy vaivattomasti. Lounaan jälkeen jokin ratas päässä jumahtaa paikoilleen, ja siitä tiedän, että on aika siirtyä pienempiin rutiinihommiin.

Voi olla, että sinun pääsi pääsee vauhtiin vasta iltapäivällä. Silloin voi olla paras lämmitellä muilla tehtävillä – ja kenties huomaat keränneesi aamupäivän aikana ratkaisuja tekstin varalle.

Vaikka vireeni on parhaimmillaan aamulla, luovin aikani alkaa, kun pitäisi mennä nukkumaan. Silloin aivoni tuottavat ideoita pyytämättä. Juuri ennen kuin painan pään tyynyyn, saatan kirjoittaa muistiin blogin rungon tai somepostauksen, jotta se on aamulla viilattavissa valmiiksi.

Kirjoita ylös, mikä mättää

Kun aikoinaan olin jumissa graduni analyysin kanssa, aikani venkoiltuani otin paperin ja kirjoitin ylös syyt siihen, etten pääse etenemään. Mikä mättää -lista alkoi tekstin tasolta ("En ole varma, irtoaako tästä näkökulmasta tarpeeksi asiaa") ja kaivautui lopulta mieleni syvimpiin onkaloihin ("Olen sysihuono kirjoittaja enkä ole koskaan saanut aikaan yhtään järkevää sanaa”).

Voisi kuvitella, ettei työssä tehtävä asiateksti tai markkinointisisältö liity millään tapaa kirjoittavaan ihmiseen sen takana. Olen kuitenkin huomannut, että aivan kaikenlaiseen kirjoittamiseen voi liittyä paljon epävarmuuksia.

Mitä tältä tekstiltä odotetaan? Tiedänkö tarpeeksi? Hallitsenko oikean puhetavan?

Pintakysymyksissä on usein kyse briiffin ja tausta-aineiston tarkkuudesta, ja vastaukset niihin saattavat löytyä helpostikin, kun kysymys on tunnistettu. Niiden takana voi kuitenkin piileskellä vielä joukko syvempiä uskomuksia, jotka laittavat työn jumiin.

Kuka minä olen tästä kirjoittamaan? Tästä ei ole hyötyä kenellekään, eikä oikeastaan minustakaan. Olen huono työssäni, liian hidas ja kaikin puolin turha, ja viimeistään nyt muutkin huomaavat sen.

Mikä mättää -lista tuo uskomukset esiin pimeistä koloistaan ja paljastaa niiden absurdin luonteen. Kun kaikenlaiset huolet on kirjoitettu ylös, on helpompi erottaa toisistaan ratkaistavissa olevat asiat ja sellaiset ajatukset, jotka pyrkivät vain häiritsemään kirjoittamista. Niin työ voi nytkähtää taas liikkeelle.

Laske kierroksia ja lisää turvan tunnetta

Omaa keskittymistäni sotkee usein väsymyksen sijaan ylivire. Kiire saa elimistön kierroksille, tehtävä innostaa liiankin kanssa, jokin tuleva työasia jännittää tai informaatiotulva sekoittaa pään. Olo on lepattava ja helposti herpaantuva.

Tällaisissa tilanteissa tarvitaan parasympaattisen hermoston aktivointia. Kokeile vaikka tällaisia kikkoja:

• Asetu mukavasti istumaan tai makuulle, laita hyvä kappale soimaan ja keskity sen ajaksi hengittämään syvään niin, että pallea liikkuu. Pysähdy pitkän uloshengityksen jälkeen hetkeksi ennen kuin hengität taas sisään.

• Ota pieni happihyppely ennen kirjoittamisrupeamaa. Avaa aistit ympäristölle, katsele puiden oksia tuulessa tai veden pintaa. Rentouta kehoa ja hengittele.

• Hyräile jotain tuntemaasi laulua tai mitä mieleen tulee. Anna matalien äänien resonoida rintakehässä.

Keholle ja mielelle voi viestiä monella tapaa, että kirjoittamaan on turvallista pysähtyä. Tee tilanteesta itsellesi himpun verran mukavampi: kiedo kaulaan pehmeä huivi, vedä jalkaan villasukat, keitä viereen kuppi kuumaa. Vetäydy kirjoittamiskuplaan vaikka laittamalla kuulokkeet päähän. Kuuntelen itse usein ASMR-äänimaisemia (engl. ASMR ambience), joiden erilaiset rapinat vetävät huomioni tekstiin ja auttavat keskittymään.

Jumipaikan tullen pysähdy ja hengitä syvään – mitään hätää ei ole. Kirjoittamista tämä vain on.

Onko vire kunnossa, mutta päivästä loppuvat tunnit? Tutustu Muste Creativen sisällöntuotannon palveluihin!